Ajankohtaista

Lammintalon tapahtumat
Brinkhallin tapahtumat

Mielipiteet ja lausunnot
Vetoomukset
In memoriam

Brinkhallin kartano on uudistunut, restaurointiopiskelijat ovat kunnostaneet tilamme entistä hienompaan kuntoon.

Tervetuloa tutustumaan uudistettuihin tiloihimme.

Kesäkahvila on avoinna ti-su klo 12-17. Tarjolla on kahvin ja leivonnaisten lisäksi keittoa.

 

BRINKHALL SOI 27.6.-3.7.2016

 www.brinkhallsoi.fi


 

kuva Immo Aakkula


kuva Immo Aakkula
Prof. Anto Leikola ja toimittaja Erkki Toivanen Brinkhallissa 

Suomalaiset kulttuuriympäristöasioiden parissa työskentelevät järjestöt ja viranomaistahot järjestävät vuonna 2010 laajan kulttuuriympäristöaiheisen kampanjan. arkoitettu kampanjaan mukaan jo ilmoittautuneille organisaatioille sekä muille kiinnostuneille tahoille.

 

Kampanjan tarkoituksena on koota kansalaisjärjestöjen ja julkisten organisaatioiden voimat lukuisten suurten ja pienten, paikallisten ja valtakunnallisten tapahtumien ja toimintojen järjestämiseksi kampanjavuoden aikana. Yhteisellä ponnistuksella asialle hankitaan laaja näkyvyys mediassa. Näin saadaan entistä suurempi osa kansasta ja etenkin päättäjistä kiinnittämään huomiota kulttuuriympäristöömme. Samalla parannetaan kulttuuriympäristöstä huolehtivien järjestöjen, viranomaisten ja muiden tahojen välistä yhteistyötä sekä valtakunnallisella, maakunnallisella että paikallistasolla.

 

Kampanjavuoden alustava valmistelu on jo aloitettu Suomen Kulttuurirahaston myöntämällä tuella. Kampanjaa koordinoidaan alustavasti Suomen Kotiseutuliitossa.

 

Kampanjan esittely on luettavissa Kotiseutuliiton kotisivuilta osoitteessa www.suomenkotiseutuliitto.fi/kotiseutuliitto/sivut/kultympkampanjaesittely180608.htm .

Kulttuuriympäristöstrategian luonnos (pdf 43kt) on osoitteessa http://www.suomenkotiseutuliitto.fi/kotiseutuliitto/sivut/pdf/Kulttuuriperintostrategia.pdf

 

Lisätietoja:
heikki.kukkonen(a)tkk.fi tai liisa.tarjanne(a)saunalahti.fi

 

LAHJA SATAVUOTIAALLE SUOMELLE

Uskon kansalaisten valveutuneen enemmistön antavan täyden tuen tämän lehden [HS]sivuilla 26.4. esitetylle ajatukselle perustaa museo, jossa itsenäisen Suomen asukkaiden elämäntavan - arvojen, yhteiskunnan, kulttuurin, politiikan - kehitys avautuisi jälkipolvien tarkasteltavaksi kaikin nykyaikaisen tekniikan tarjoamin keinoin. Toivottavasti olemme kyllin kaukonäköisiä toteuttaaksemme hankkeen, jota sopivampaa 'esinettä' emme voisi maallemme lahjaksi antaa. Siihen meitä velvoittaa jo Kansallismuseon rakentajien perintö.


Kansan yhteisen muistin tyyssijat eivät kuitenkaan ole vain museoissa ja monumenteissa. Käynti Raatteen tiellä auttaa meitä eläytymään sodan todellisuuteen ja ymmärtämään sitä ehkä syvällisemmin kuin hartaushetki sankarihaudoilla. Aivan samoin useiden sukupolvien omikseen tuntemat ja rakastamat maisemat ( kuten näkymät Kolilta ), vanhat maatalot, kylämiljööt ja arvorakennukset sisustuksineen ovat paikkoja, joissa voimme eläytyä edellisten polvien elämään, ajatteluun ja tunnemaailmaan. Ne ovat alueellisen ja kansallisen identiteetin ankkuripaikkoja. Niitä ovat myös edellisten sukupolvien elämästä kertovat kirjeet, valokuvat ja filmit. Niiden avulla voimme eläytyä menneisyyteen ja syventää tietomme ymmärrykseksi.

Nähdäkseni kansalaiset antaisivat juhlivalle isänmaalleen parhaat lahjat suojelemalla ja vaalimalla omalla kotiseudullaan olevia yhteisen muistimme tyyssijoja. Toivottavasti museohanke saa alalla toimivat kansalaisjärjestöt lyöttäytymään yhteen kulttuuriperinnön suojelemiseksi, ja kansalaiset oivaltamaan, miten he voivat itse kukin olla rakentamassa identiteetiltään nykyistä rikkaampaa ja vahvempaa Suomea. Uusi museo olisi silloin kulttuuriperinnöstään ylpeän Suomen lippulaiva.

 

 

KULTTUURIYMPÄRISTÖN TEEMAVUOSI 2010
Vuosi 2010 on kulttuuriympäristökampanjoinnin vuosi. Teema kattaa muun muassa rakennusperinnön, perinne- ja kulttuurimaisemat sekä kiinteät muinaisjäännökset. Kampanjaa suunnittelevaan toimikunta, jossa ovat edustettuina Suomen Kotiseutuliiton ja Suomen Kulttuuriperinnön Tuki ry:n lisäksi Maa- ja kotitalousnaiset, Suomen luonnonsuojeluliitto, ympäristöministeriö ja Museovirasto. Lisäksi toimikunnassa on mukana Opetushallituksen edustaja asiantuntijana. Suomen kulttuurirahasto on myöntänyt hankkeelle 8 000 euroa valmistelurahaa.

 

Kulttuuriympäristövuoden toteuttamiseen on jo ilmoittautunut joukko keskeisiä kulttuuriympäristöistä huolta kantavia kansalaisjärjestöjä (ks. lista alla). Teemavuoden järjestäjien tavoitteena on, että kaikki keskeiset kulttuuriympäristöasioiden kanssa tekemisissä olevat järjestöt ja organisaatiot lähtisivät mukaan kampanjavuoteen. Kampanjavuoden aikana järjestetään sekä valtakunnallisia, alueellisia että paikallisia tapahtumia, tempauksia, toimintoja. ja koulutusta sekä muita hankkeita kulttuuriympäristön vaalimiseksi. Mukaan haluavia pyydetään ilmoittautumaan Suomen kotiseutuliittoon Anna-Maija Halmeelle. (anna-maija.halme(a)suomenkotiseutuliitto.fi, 09 6126 3225)

 

Vuonna 2010 tulee kuluneeksi 25 vuotta lainmuutoksesta, joka velvoitti ottamaan rakennetun ympäristön kaavoituksen lähtökohdaksi. Samanaikaisesti tuli voimaan uudistettu rakennussuojelulaki. Kulttuuriympäristöjemme arvoa, ylläpitoa ja kehittämistä koskeva tieto ei kuitenkaan ole toivotulla tavalla saavuttanut kansalaisia ja viranomaisia. Valtionhallinnon resurssit eivät näytä riittävän tämän tilanteen voimaperäiseen kohentamiseen. Kampanjan tarkoitus on saada kulttuuriympäristöasioille laajaa näkyvyyttä mediassa. Tiedotusvälineiden ja tapahtumien avulla välitetään tietoa, käytänteitä ja kokemuksia kansalaisille yhä parempien toimintatapojen luomiseksi. Samalla kehitetään kulttuuriympäristöstä huolehtivien tahojen välistä yhteistyötä. Uudet tarkistetut luettelot valtakunnallisesti merkittävistä kulttuuriympäristöistä oheistietoineen on tarkoitus saada valmiiksi vuoteen 2010 mennessä.

 

Mukaan ilmoittautuneet organisaatiot (1.4.2008 mennessä):
Kirkkopalvelut ry, Kuntaliitto, Maa- ja kotitalousnaiset, Metsähallitus, Museovirasto, Museoliitto, ProAgria Maaseutukeskusten Liitto, Suomen arkkitehtiliitto SAFA, Suomen Kotiseutuliitto, Suomen Kulttuuriperinnön Tuki ja säätiö, Suomen Kulttuuriperintö-kasvatuksen Seura, Suomen Kylätoiminta, Suomen luonnonsuojelu-liitto, Teknillisen Korkeakoulun arkkitehtuurin historian oppituoli, Viherympäristöliitto, ympäristöministeriö, Aurajokisäätiö, Curatio – Turunmaan korjausrakentamisyhdis-tys r.y., Etelä-Karjalan Kylät ry, Lapinlahden kunta, Varsin Hyvä ry. – Leader-toimintaryhmä, Varsinais-Suomen Kylät ry, Pirkan Kylät ry, Taipalsaaren Kirkonkylän Kyläyhdistys Ry

 

Lisätietoa ja ilmoittautumiset:

Suunnittelutoimikunnan sihteeri Anna-Maija (Halme anna-maija.halme(a)suomenkotiseutuliitto.fi, 09 6126 3225)

Suomen Kotiseutuliitto heikki.kukkonen(a)tkk.fi, 0400 402 299,
Suomen Kulttuuriperinnön Tuki ry liisa.tarjanne(a)saunalahti.fi


YLIKARTANON TULEVAISUUS –tapahtuma

kuva Lauri Putkonen

 

Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö ja Hattulan kunta järjestivät 14.3.2008 Erkki Toivasen tähdittämän seminaarin Ylikartanon tulevaisuudesta. Lähtökohtana oli Hattulan kunnanjohtaja Martti Puran ehdotus Ylikartanon käytön ja ylläpidon kehittämisestä laajan rintaman alueellisena yhteistyönä. Paikalle oli kutsuttu alueen kuntien ja kaikkien tähän mennessä Ylikartanoa kehittäneiden tahojen edustajat. Kutsua noudatti kuutisenkymmentä henkilöä virkamiehistä asiantuntijoihin ja mahdollisista rahoittajista talkoolaisiin.

 

Katso myös Toimittaja Markku Karvosen raportti tilaisuudesta osoitteessa www.ylikartano.fi -> uutiset

 

 

Vanha jyvä itämään
- Ylikartano on olennainen osa Hattulan varhaista historiaa ja nykyistäkin, totesi kunnanjohtaja Martti Pura tilaisuutta koolle kutsuttaessa.
- Odotan, että tämän vuoden aikana yhdessä voisimme rakentaa talolle käytön ja ylläpidon kehittämisohjelman, Pura sanoi. Erityisesti kunnanjohtaja Puran mielessä on Ylikartanon käyttö osana Hattulan sivistystointa.
- Edes Parolassa ei tunneta maaseudun elämää. On tärkeää taata kouluille mahdollisuus päästä kokemaan ikiaikainen Retulansaari ja Ylikartano.

 

Kunnostetut tilat valmiina vastaanottamaan lisää toimijoita
Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö on kuluvalla vuosituhannella yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa peruskorjannut Ylikartanon rakennukset ja jalostanut niihin tiloja kulttuuritoiminnalle. Tilan perinne, tarinat, irtaimisto ja esineistö on kerätty, luetteloitu ja varastoitu tulevaisuuden käyttöä silmällä pitäen. Nyt säätiö tarjoaa Ylikartanoa alueen kuntien sekä koulutus- ja kulttuuriyhteisöjen toimipisteeksi. Tavoitteena on löytää pysyvät yhteistyökumppanit ja toimintamalli, joka sopii paikan monipuoliseen luonteeseen ja takaa kartanoa avoinna pitäville myös taloudelliset edellytykset

 

Hämäläinen hanke
Ylikartanon pelastaminen ja kulttuuripaikaksi kehittäminen on ollut aloitteeltaan ja toteutukseltaankin vahvasti paikallisuuteen nojaava hanke. Tavoitteena on kuitenkin, että kulttuuripaikan hämäläisyyttä vahvistetaan edelleen:
- Toivomme, että merkittävät alueelliset toimijat sitoutuisivat entistä tiiviimmin talon käyttöön ja kehittämiseen. Vain näin taataan hankeen kestävyys ja sellainen henkisen tuotto, jota paikan valtaisa kulttuuripääoma ja tehdyt investoinnit edellyttävät, perusteli Suomen Kulttuuriperinnön Säätiön hallituksen puheenjohtaja Benito Casagrande.
- Olemme luoneet yhdessä paikallisten asiantuntijoiden ja talkoolaisten kanssa loistavat puitteet moninaiselle kulttuurikäytölle. On aika tarttua tilaisuuteen, Casagrande sanoi.
- Täältä Retulansaaresta on löydetty ohranjyvä, joka on peräisin pari tuhatta vuotta ennen ajanlaskumme alkua. On aika saada siemen työntämään uutta versoa.

 

Ylikartanosta pedagoginen keskus
Hämeenlinnalaisen ympäristö- ja historiakasvatusta toteuttavan kuvataidekoulun (Aimokoulu) rehtori Pekka Lehtimäki esitti selkeän toimintavision Ylikartanoon: Ylikartano voisi olla muinaistaiteen ja tutkivan arkeologian pedagoginen keskus. Aimo-koulu tekee yhteistyötä Ylikartanon ja Suomen muinaistaiteen seuran kanssa. Kursseja järjestettäisiin myös kansainvälisille kohderyhmille. Ylikartano sopisi tämän toiminnan keskukseksi.

 

Ylikartano kulttuuriperinnön helmi
Ylikartanon maisemalliset arvot ovat valtakunnallisesti huippuluokkaa. Hämeen ympäristökeskuksen edustaja Annu Tulonen kutsui Ylikartanoa hämäläisen kulttuuriperinnön helmeksi.

 

Hattulan kunnan rooli Ylikartanossa
Hattulan sivistystoimenjohtaja Timo Laine vahvisti kunnan pitävän Ylikartanoa keskeisenä kulttuurivoimavaranaan.
- Kulttuuriperinnön vaaliminen on otettu kunnan uuteen strategiaan, hän kertoi. Laine esitti, että Ylikartanon, alueen kuntien ja kulttuuritoimijoiden tulee luoda yhdessä Ylikartanon toiminnan kehittämisen malli, jolla mahdollistetaan laajojen kansalaispiirien ja erityisesti lasten pääsy Ylikartanon hiljaisuuden tai vaihtoehtoisesti luonnonäänien - lehmien - pauloihin.

 

Ylikartano kummikohteeksi alueen elinkeinoelämälle
kuva Lauri Putkonen

 

Kulttuuriperinnön kasvava arvostus näkyy kaikkialla maailmassa, ja yksityisistä kansalaisista yhteisöihin ja liike-elämään suuntaus käy kohti omia ”kummikohteita”, kertoi toimittaja Erkki Toivanen. Syy siihen, että yli puolet Lontoon keskustasta on peräisin 1700-luvulta on yksinkertaisesti siinä, että hyvin hoidettu vanha kasvaa arvossaan aina nopeammin kuin uusi! Vanhan säilyttäminen on sijoitus sekä henkisessä että taloudellisessa mielessä. Yhteisen muistin tyyssijat, joihin maisemat olennaisesti kuuluvat, ovat kansallisen ja henkilökohtaisen identiteetin perusta. Inhimillinen identiteetti edellyttää tunnetta. Tunne puolestaan lähtee elämyksistä ja on voimakkaasti sidoksissa maisemaan.

 

Globalisaatio korostaa kotiseudun merkitystä. Näissä olosuhteissa identiteetin vahvistuminen ja syveneminen on tärkeää. Tieto kodista ja omasta taustasta on ihmisen turva, joka mahdollistaa maailman avoimen havainnoinnin ja kokemisen.

 

Euroopan ja koko maailman kulttuuriperintökohteita kolunneen, ja vastikään Suomen Kulttuuriperinnön Tuki ry:n puheenjohtajana aloittaneen Toivasen mielestä Ylikartanon merkitys on yhteisten muistimme tyyssijana toimia inhimillisten elämysten ja nautinnon lähteenä, joiden varaan voimme rakentaa omaa identiteettiämme tueksi globaalissa maailmassa pärjäämiselle.